Life Safety Learning Center

Osana YSEP ohjelmaa meillä on kerran kuukaudessa yritysvierailuja, mutta ensimmäinen vierailu ei kohdistunutkaan mihinkään yritykseen vaan turvallisuuskeskukseen. Eli opettelimme simulaatioiden avulla miten selvitä Japanin katastrofeista. Etukäteen olimme kuulleet, että siellä on ainakin maanjäristyssimulaatio, joten olimme kaikki hyvin innoissamme.


Meille oli järjestetty ilmainen bussikuljetus koululta, mikä oli tosi kiva, ainut koukku oli että meidän piti taas noin kymmenennen kerran esittäytyä. Ja varsinkin meitä eurooppalaisia hämää se, että aina kun joku on esittäytynyt niin sitten taputetaan, jotenkin meidän mielestämme pitäis olla tehnyt jotain että jollekin taputettaisiin...


Paikan päällä meidät vietiin ensin isoon auditorioon, jossa katsoimme elokuvan siitä miten pitää toimia maanjäristyksen aikana ja jälkeen. Olihan se tosi kliseinen, mutta ihan koskettavakin jos on yhtä hyvä eläytymään kuin minä :) Elokuvan jälkeen jakaannuimme pienempiin ryhmiin ja pääsimme kiertämään itse simulaatioita! Olimme niin innoissamme ja pääsimme sitten ensimmäisen simulaation luokse ja se oli.... ovi! xD Uskokaa tai älkää, mutta meidän piti kaikkien vuoron perään avata hätäuloskäynti ovi eli ihan tavallinen ulko-ovi!! Lisäksi kaikki muut vain avasivat oven, minä sentään leikin että olin pakenemassa palavasta talosta :P Hämmentävintä tässä kuitenkin oli se, että kierroksen loputtua kun kysyimme muissa ryhmissä olleilta, että mitä he tykkäsivät ovesta, niin selvisi, että kukaan muu ei ollut sitä tehnyt!


Mutta oven jälkeen pääsimme ensimmäiseen jännittävään simulaatioon. Parin videon jälkeen (joka välissä katsottiin aina joku ohjeistava video) menimme savuhuoneeseen. Eli meidät pistettiin savua täynnä olevaan labyrinttiin ja piti pitää pyyhettä nenän edessä ja seurata EXIT-kylttejä. Ja piti kävellä kumarassa, jos olisi noussut liian korkealle olisi tullut hälytys. Mutta meidän ryhmämme selvitti labyrintin ennätys ajassa, joten saimme "palkinnoksi" lisää videoita...


Seuraava simulaation oli kaikkien odottama maanjäristys. Aikaisemmin olimme nähneet television kautta kun joku muu ryhmä oli ollut siinä, ja olimme vähän pettyneitä, sillä se ei näyttänyt pelottavalta ollenkaan. Mutta sitten kun oikeasti pääsi siihen laitteeseen, niin oli se kyllä aika pelottava...

Maanjäristys-simulaatiohuone

Aluksi piti sanoa "Maanjäristys!!" Sitten mennä pöydän alle piiloon ja pysyä siellä kunnes järistys on loppunut. Sitten pitää sulkea kaasu ja sähkö, tarkistaa onko naapurin mummo kunnossa ja mennä evakuointikeskukseen. Pienet maanjäristykset mitä olen täällä kokenu on kyllä ihan hauskoja, mutta isoa en kyllä välittäisi oikeasti kokea.


Maanjäristyksen jälkeen oli tulensammutustehtävä, eli suihkuttelimme palosammuttimella isoon screeniin jossa oli tulipalo joka sitten sammui. En ollutkaan ennen päässyt kokeilemaan vaahtosammutinta käytännössä niin olin ihan tyytyväinen tästäkin kokemuksesta.


Viimeinen simulaatio oli taifuuni. Suurin osa meistä oli jo kokenut yhden taifuunin, joten vitsailimme, että tuli vähän liian myöhään tämä, mutta itse olin kyllä (viisaasti) ollut sisätiloissa koko taifuunin ajan, joten sinänsä oli uusi kokemus. Pistimme sadetakin ja -housut päälle ja kumisaappaat jalkaan ja meidät pistettiin huoneeseen, jossa päällemme tuli paljon vettä ja tuulta. Oikeastaan ei siis kovin hauskaa ollut se. Lisäksi ne jotka olivat olleet pihalla taifuunin aikana sanoivat, että oikeasti tuuli oli vielä voimakkaampi.


Meidän oppaamme oli japanilainen nainen, joka puhui vain japania, joten yhden meistä piti toimia tulkkina muille. Ennen tapahtumaa hän oli vähän huolissaan, että osaako kääntää, mutta lohdutin, että jos ei tiedä niin keksii vaan jotakin päästään esim. "Pitäkää aina suklaata mukana hätätilan varalta!". No kierroksen loputtua pääsimme laitoksen kauppaan ja siellä oikeasti myytiin hätätilasuklaata! :D Olihan se pakko sitten ostaa, suklaa kun auttaa niin moniin muihinkin "hätätiloihin" kuin maanjäristyksiin!

Emergency chocolate